Koirien agilitytreenit

Agility lajina

Agility on monille koirille ja näiden ohjaajille todella hyvä harrastus. Agility opettaa koirille tarkkaavaisuutta, ketteryyttä, kurinalaisuutta sekä ohjeiden täydellistä noudattamista. Agility on koirien ja ohjaajien esteratakilpailu, jossa ketterät ja taitavat koirat selviävät yksi kerrallaan toistaan vaikeampien esteiden yli. Käytännössä agilityn harrastaminen on koiran ja ohjaajan toimivaa yhteistyötä.

Agilityn harrastajia on Suomessa noin 13 000, mutta joukkoon mahtuu lisää uusia harrastajia. Suomessa ensimmäiset viralliset koirien agilitykilpailut pidettiin jo vuonna 1987, eli Suomessa lajia on harrastettu jo yli 30 vuotta. Suomi on isännöinyt Agilityn MM-kisoja jo kolmesti: vuosina 2000, 2008 ja 2019.

Agilityrata esteineen

Agilityradalla esteitä löytyy. Niitä on yheensä 12–22 kappaletta, joista vähintään seitsemän pitää olla tavallisia hyppyesteitä. Esteitä ovat esimerkiksi erilaiset kontaktiesteet, kuten A-este, keinu, pituus, puomi, rengas, muuri, pöytä- ja tunneliesteet. Tunneliesteitä on kahta eri mallia, eli tutut putki- ja pussi-tunneliesteet. Agilityradalla kirmaavan koira pitää olla ketterä ja hyvä oppimaan, minkä lisäksi koiralla tulee olla halu oppia uusia asioita.

Agility on peräisin Englannista, jossa vuonna 1977 hevosten estekisojen väliajoilla nähtiin myös koirien estehyppynäytöksiä. Agilityssa koiran jokaisen tassun kuuluu osua radalla tiettyyn paikkaan ja jokainen keppi pitää aina kiertää määritellyltä puolelta. Rata pitää siis suorittaa mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi.

Agilityradan pituuden kuuluu olla 100–200 metriä, ja normaalisti täysimittaisen agilityradan ihanneaika on noin 30 ja 60 sekunnin välillä, jossa koirat etenevät normaalisti 3–5 metriä sekunnissa.

Agilitytreeneihin valmistautuminen

  • Koiran ohjaajan tai omistajan kannattaa pitää mielessään, että väsyneenä, pahantuulisena tai stressaantuneena on parempi jäädä kotiin.
  • Koiran harjoituksiin kannattaa ottaa aina mukaan koiran omat lelut, makupalat, kakkapussit, riittävästi vettä ja vesikippo.
  • Koiralla pitää olla tavallinen hihna sekä tukeva kaulapanta tai mukavat valjaat.
  • Ohjaajalla pitää olla mukavat jalkineet ja vaatteet, joissa voi juosta.
  • Kylmällä säällä myös koiralla on hyvä olla vaatetta päällä
  • Agilitytunnille pitää saapua ajoissa ja kunnioittaa muiden treeniaikaa
  • Agilitya harrastavan koiran pitää tulla toimeen myös muiden koirien ja ihmisten kanssa
  • Agilitya harrastava koira ei voi leikkiä harjoituksissa muiden koirien kanssa
  • Agility on hyvä harrastus, joka opettaa yhteistyökyvyn tärkeyttä niin koiralle kuin ohjaajallekin

Agilitykisoja ovat tervetulleita seuraamaan kaikki koirista ja agilitysta kiinnostuneet yksityishenkilöt ja yritykset. Tiesitkö, että suurin osa kaikista järjestelyistä tehdään talkootyönä agility-yhdistyksissä? Samalla sekä omistajat että koirat tutustuvat toisiinsa ja kustannuksia säästyy. Isomman hankkeen ollessa kysymyksessä esimerkiksi vastuullinen ja luotettava Qred Finland tarjoaa sitä tarvitseville yrityksille ja yhdistyksille edullista lainaa, joka maksetaan järkevän suunnitelman avulla takaisin.

Agility ja säkäluokat

Agilitystä kiinnostuneet haluavat usein tietää, että minkälainen koira voi lajia harrastaa. Verkosta löytyy paljon tietoa, kuten esimerkiksi yleisimmät agilitya harrastavat rodut. Tärkeää on myös osallistuvien koirien säkäkorkeus, kuten

  • Pikkuminit – säkäkorkeus alle 28 cm
  • Minit – säkäkorkeus alle 35 cm
  • Medit – säkäkorkeus 35–42,99 cm
  • Pikkumaksit – 43–49,99 cm
  • Maksit – säkäkorkeus 50 cm tai yli.

Ennen kunkin koiran ensimmäistä virallista kilpailua koiran säkäkorkeus mitataan. Mittauksesta vastaa Suomen Kennelliiton oma agilitytuomari.

mts_sociallyviral