Agility on harrastus, jonka suosio on jatkuvassa kasvussa. Yhä useampi harrastaa agilityä koiransa kanssa, mutta myös muiden eläimien, kuten kissojen, pupujen ja jopa kesyhiirten kanssa, voi aloittaa harrastamaan agilityä. Etenkin koiran kanssa harrastettu agility on erittäin aktiivinen laji, ja sillä on monia positiivisia vaikutuksia niin itse koiraan kuin sen omistajaankin. Olisitko koskaan kuvitellut, että koirasi harrastus saattaa itse asiassa tuoda myös sinulle paljon iloa ja hyviä puolia? Sitä voi olla vaikea uskoa, mutta totta se on: agilityn harrastaminen on kannattavaa niin koirallesi kuin sinullekin. Miksi, saatat kysyä seuraavaksi. No, mepä kerromme sinulle muutaman pointin, miksi agility on järkevä harrastus niin sinun kuin koirasikin kannalta.
1. Agility on aktiivinen laji – niin koirasi kuin sinäkin saatte runsaasti hyötyliikuntaa
Agilityä harrastaessa kalorit palavat huomaamatta kuin itsestään. Vaikka agilityä luulee harrastavansa koiran vuoksi, on se myös itselle erittäin suotuisa laji, sillä se on tehokasta liikuntaa – kaloreita palaa äkkiä ja hiki nousee pintaan kuin huomaamatta. Itse asiassa agilityn parissa on usein niin kivaa, ettet edes huomaa ajan kulumista ollenkaan! Tämän harrastuksen parissa saattaa vierähtää parikin tuntia ja se tuntuu vain hetkiseltä – vaikka todellisuudessa olet juuri tehnyt kunnollisen salitreenin verran töitä. Kiva tapa ylläpitää kuntoa, eikö? Koira onkin oikein mainio hankinta, mitä tulee omasta terveydestä huolehtimiseen – onhan sinulla silloin oma personal trainer, joka pakottaa sinut ylös, ulos ja lenkille ainakin pari kertaa päivässä! Jos lisäksi ottaa päiväohjelmaan mukaan agilityn, tippuvat omistajalta kilot ihan silmissä. Ja onhan se toki itse koirallekin hyväksi – kun pysyy hyvässä kunnossa, odottaa lemmikkiä pitkä ja terve elämä.
2. Agilityllä on myös sosiaalinen puoli – teille molemmille
Agilityä harrastetaan usein ryhmässä. Tämä sosiaalinen aspekti on erityisen hyväksi koiralle, sillä se oppii käytöstapoja, kun saa seurustella muiden kaltaistensa kanssa. Ja ei ole tietenkään omistajallakaan sen kummemmin valittamista: pääseehän harrastuksen parissa höpöttelemään muiden harrastajien kanssa, ja heidän mielenkiinnon kohteensa ovat todennäköisesti melko lähellä omiasi: ovathan he valinneet saman harrastuksen kuin sinäkin! Liian moni aikuinen on yksinäinen, varsinkin jos on perheetön ja päivärutiineihin kuuluu lähinnä herääminen, töihin meneminen kellfri klapikoneen kuljettajaksi ja telkkarin katselu yksin illalla. Tällöin tämä harrastuksen sosiaalinen aspekti voi tehdä itselle paljon hyvää – ja kuka tietää vaikka löytäisit itsellesi uuden, elinikäisen ystävän harrastuksesi parista, tai kenties jopa jotain vähän enemmänkin… Yhdistäähän teitä rakkaus rakkaisiin lemmikkeihinne!
3. Agilityssä voi kilpailla – ja tuoda kotiin mainetta ja mammonaa voiton muodossa
Agility ei ole pelkästään paikallisen koiraseuran aktiivien kanssa koirapuistossa chillailua, ei suinkaan. Jos alkaa näyttää siltä, että agility sujuu niin sinulta kuin koiraltasikin kuin tanssi, on seuraava askel lajissa kilpaileminen. Agilitykisoihin voi joutua matkustamaan vähän kauemmaskin, mutta hällä väliä. Jos olette lajissa oikeasti hyviä, ja niin sinä kuin koirasikin nautitte siitä täysin rinnoin, miksette tekisi sitä niin paljon kuin mahdollista? Palkkioksi voitte saada mainetta ja mammonaa ja ehkä jokusen pystinkin koristamaan kirjahyllyä!
